Työharjoittelija

Olen joskus luvannut pikku-miehelle että otan hänet mukaan töihin, jos ajan jollekin päivävuoron ja jos sen auton kirjassa on sille päivälle inva-tilauksia ihmisiltä jotka tunnen etukäteen. No olihan lupaus lunastettava kun semmoinen päivävuoro koitti. Pikku-mies oli tärkeääkin tärkeämpi kun päälle puettiin sininen kauluspaita, siniset suorat housut, tumman sininen auto-kravatti, mustat nahkakengät ja sininen muumi-fleece takki. Koko kolmevuotiaan olemus oli ammatti-taksikuskimainen, eikä ajokortinpuute edes näkynyt ;) Lupasin että ajetaan toimiston kautta ja ostetaan "oikea" taksi-lippalakkikin niin ei kukaan pääse sanomaan mitään vaatetuksesta. Työtehtäväksi sovimme asiakkaiden viihdyttämisen matkan aikana. Ensimmäinen asiakas taisi hieman jännittää Pikku-miestä, mutta reippaasti hän hyppäsi taakse istumaan sinä aikana kun laitoin pyörätuolin kiinni. "Minun nimi on Pikku-mies ja minä tulin tänne töihin" oli ensimmäiset jäänsulattavat sanat jokaisen asiakkaan kohdalla ja sen jälkeen takaa kuului mukavaa jutustelua ja naurua puolin ja toisin. Yksikään asiakas ei pahastunut uudesta seuralaisesta päin vastoin kun oli aika lopettaa vuoro Pikku-miehen taskut olivat täynnä suklaata, namia ja kolikoita, kaikki oli tullut palkaksi ja tipiksi matkaseurasta. Yksi asiakas oli jopa hieman pettyneen oloinen kun tulin seuraavana päivänä alku-illasta hakemaan häntä ilman Pikku-miestä :)