Kyllä ihmisen on syötävä!

Kirjaston tolpalla odottaa kyytiä kaksi nuorta miestä ja ajattelin heidät kyytiini poimia. Heikommassa hapessa oleva kaveri tipahtaa penkiltä jo ensimmäisessä, liikennevalon jälkeisessä mutkassa ja selvempi kaveri auttaa tämän nauraen takaisin penkkiin. "Olisikohan tässä matkalla Ylöjärvelle mitään grilliä auki?" selvempi kysyy ja minä ehdotan Pizpalaa, sillä ehdolla tosin että autossa ei syödä. Pysähdytään grillillä ja kaverukset hyppäävät ulos autosta, tosin sillä seurauksella että heikompi happinen on turvallaan heti auton ulkopuolella ja taas selvempi saa nauraa ja auttaa. Kaverukset tulevat hetken päästä pakattuine herkkuineen ja jälleen pyydän että paketit pysyvät suljettuina perille saakka. Heikompi happinen alkaa haistella evästään ja kysyy siihen luvan, lupaan että saa haistella kunhan ei ala syömään autossa. Hetken päästä heikompi happinen haukkaa kuitenkin eväästään ja mutisee "mä maksan vaikka euron lisää mum mum mum". Vedän auton tien sivuun ja oven auki kaveri saa kolme vaihtoehtoa joko kävelee loppumatkan tai antaa eväät minulle säilytykseen tai antaa pussin selvemmälle kaverilleen. Mikään vaihtoehto ei tunnu hyvälle ja heikompi happinen kaivaa puhelimen esille ja sanoo tekevänsä minusta heti valituksen, tosin minne sitä hän ei kerro ;) Selvempi kaveri koettaa pyytää eväitä hänelle säilytykseen ja loppuen lopuksi heikompi happinen suostuukin. Loppumatkan kuulen sitten mitenkä minä olen asiakaspalvelutehtävässä ja minun pitää palvella asiakkaita hän maksaa minulle että vien hänet paikasta a paikkaan b. Koetin sanoa että niinhän minä vienkin ja vielä paikan c kautta. Mutta olen kuulemma vittuillut kun en antanut syödä autossa. Eihän hän olisi sotkenut! No nyt käsi ylös kaikki taksikuskit jotka lukevat tätä (teitä on aika paljon :) ja joiden autossa SAA syödä :D
Selvempi kaveri pyyteli anteeksi kun kaveri niin asiasta hermostui vaikka oltiin sovittu jo ennen grilliä ettei autossa syödä, vaan enhän minä edes hermostunut! :D