Taksitar

Näin viisi vuotisen uran kunniaksi ajattelin aloittaa oman blogin. Juttuja olisi jo nyt vaikka kirjaksi saakka hyviä ja huonoja, legendaarisia ja vähemmän legendaarisia. Taksitar nimi on asiakkaan antama jokunen vuosi sitten ja se on oma versionsa "akka ratissa" sanonnasta, vaan antaapa olla ;) Avasin sähköpostiosoitteen ihan blogin lukijoita varten saa kirjoittaa jos haluaa, minä vastaan kun kerkiän, jos haluan ;) taksitar@gmail.com

Nimi: Taksitar
Sijainti: Tampereen seutu, Finland

maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Ei ainakaan juoksutaksi....

Otin nuoren kaverin yöllä kyytiin ja piti päästä automaatin kautta Hervantaan. Pysähdyin lähimmälle automaatille eli n.10 metrin päähän ja jantteri tassutteli automaatille. Automaatilla alkoi vimmattu lompakon hakeminen eikä sitä tuntunut löytyvän mistään. Hetken päästä kaveri kampesi itsensä autoon ja alkoi hädissään selittää "minulla on lompakko kadonnut, mutta vie minut Sorille (siis poliisiasemalle) onhan sinun saatava rahasi" Koetin ehdottaa että kaveri hyppäisi vain ulos autosta ja unohdettaisiin koko juttu, keskustassa oli sen verran paljon tilauksia auki. "Ei, vie minut Sorille. Sinun ON saatava rahasi. Nyt tuli pidempi reissu, minulla on hakukin päällä..." Mitäs siinä sitten teet muuta kuin viet Sorille. Oli poliisillakin hymy herkässä kun kerroin että olisin päästänyt kaverin kävelemään, mutta ehdottomasti halusi Sorille ja on vielä hakukin päällä.

perjantaina, helmikuuta 24, 2006

Tipeistä

Mistäköhän sekin johtuu että ne jotka eniten leveilevät rahoillaan ja sillä että jättävät aina hyvin tippiä "unohtavat" sen kuitenkin jättää kun maksavat kyydin? "Aja kuule tyttö ihan mitä kautta vaan kyllä minulla on varaa!" Ja voi olla aivan varma ettei tippiä jää. Yleensä tippiä tulee niiltä joilta sitä vähiten odottaisi. Otin pari nuorehkoa ja hieman epämääräisen näköistä mies henkilöä kyytiin ja he halusivat parin kilometrin päässä olevaan baariin. Matkalla koetettiin yhdessä miettiä kuka voisi olla kalju muusikko joka toisen mielessä ilman nimeä pyörii. Nimi ei tullut mieleen mutta huikattiin vielä että jos he muistavat he tulevat kertomaan nimen minulle ja minä heille jos minä sen muistan (sehän onnistuukin puolin tai toisin ;). Toinen kavereista maksoi matkan pankkikortilla ja toinen kaivoi taskustaan 5euroa ja sanoi "menehän vaikka kahville miettimään, niin voit tulla meille kertomaan". En olisi luullut ensi silmäyksellä tippiä tulevan ainakaan viittä euroa, muutaman kolikon ehkä. Ja se artisti on aivan saletisti Veeti Kallio.

Mikäköhän on "oudoin" tippi mitä kukakin on saanut? Minä luulen että oudoin oli 8 risteilylahjakorttia ja vanha korttiteline, semmoinen pyörillä oleva mihin saa laittaa myytäviä kortteja (onneksi appiukko oli semmoista jo jonkin aikaa haeskellut :). iso Finlandia vodkapullo on ehkä oudohko naiskuskille ja kiinalainen silkkihuivi oli kiva kiitos kiinalaisturisteilta joille näytin myös hieman nähtävyyksiä. Suloisin tippi on kuitenkin aiemmasta elämästäni jossa olin ravintolan kassalla. Pieni tyttö tuli äitinsä kanssa ravintolaan ja otin ensin tilauksen pikku tytöltä, joka oli ehkä 3 vuotias ja vasta sitten äidiltä. Syötyään ruokansa he kiittivät ja lähtivät mutta tyttö palasi hetken päästä takaisin ja antoi 2 pientä kukkaa "nämä on sinulle". Äiti kertoi ettei pikku tyttö ollut millään suostunut lähteä kotiin ennen kuin oli saanut tuoda minulle ne kukat. Taksissa ei oikeastaan ole tilaisuutta tuommoiseen mutta kyllä sekin mieltä lämmittää kun pikku ihminen kuiskaa takapenkillä äidin tai isin korvaan "toi kuski on kiva". Siinäkin on jo kiitosta kyydistä :)

torstaina, helmikuuta 23, 2006

"Paras ystäväni on poissa"...

Mies ja nainen tulevat kyytiin. Mies on hiljainen ja nainen nyyhkyttää. Ensin ajattelen että juhlissa on riidelty ja nyt hieman rauhallisempana matkataan kotiin. Vain mies jää kuitenkin pois annetussa osoitteessa ja nainen toivottaa hyvää yötä ja pyytää jaksamaan. Hetken päästä nainen alkaa puhumaan "tunsitko sinä tuota Harria" "Ei enhän minä nyt häntä tuntenut". "Harrin tyttöystävä haudattiin tänään. Tiina oli minun paras ystäväni, oli jo ekalta luokalta lähtien." Jotenkin itsestä tuntui ettei tuohon tilanteeseen ole sanoja mutta koetan kuitenkin lohduttaa. "En ole edes surrut Tiinaa tarpeeksi olen vain ollut töissä" "Oletko sinä menettänyt läheisiä?" Kukapa ei olisi, viimeisin läheinen jonka menetin oli hyvin rakas kissani, mutta ajattelen ettei siitä pidä puhua niinpä sanon vain että olenhan minäkin joitain menettänyt. "Tiina rakasti minun vauvaakin, hän oli lapseni kummitäti ja Tiina oli niin kauniskin" "Tiina oli niin hyvä sydäminenkin ja jaksoi aina kuunnella muita ja lohduttaa, ihan niinkuin sinäkin sinusta tulee ihan Tiina mieleen" Mitä tuohon nyt osaa sanoa todella kaunis kohteliaisuus mutta... "Tiina oli vasta 21v ja sai sairaskohtauksen, ikinä Tiinalla ei ollut mitään vakavaa sairautta ja nyt ihan yhtäkkiä Tiina on poissa"
"Voisitko sä tulla sisälle kun mua pelottaa mun mies, mä olin hautajaisten jälkeen niin pitkään Harrin luona, ei me mitään tehty, lohdutettiin vaan toisiamme mutta ei mun mies ymmärrä ja se on niin mustasukkainenkin jos mä keitän kahvia." Ei en mä nyt sisälle tule kuitenkaan" "Voisitko sä odottaa edes sen verran että mä haen kuvia Tiinasta kun sä tuot niin Tiinan mieleen, mä haluaisin niin näyttää sulle niitä" No minähän voin, minähän olen hyvä sydäminen... Itselläkin on pala jo kurkussa tuon nuoren naisen tuskasta. Katsotaan Tiinan kuvat ja koetan vielä sanoa muutaman lohduttavan sanan ja sitten lähden seuraavalle kyydille. Seuraavana onkin humalainen mies joka on sitä mieltä ettei kukaan ole häntä koko iltana ymmärtänyt ja minäkin vain koetan viedä rahat, EVVK. (Nimet on tietenkin muutettu)

keskiviikkona, helmikuuta 22, 2006

"Kamala" yhteen sattuma

Ajoin vuoron pikkutaksilla, Citikalla ja heti vuoron alettua kuittasin idän suunnalta kyydin. Autoon tulikin sitten 2 miestä tai toinen niistä jäi ovelle seisomaan ja totesi melkein kun halvalle makkaralle "nainen ratissa!". En vastannut siihen mitään, mutta mielessäni mietin että tästä tulee varmasti loistava kyyti ja vuoro...not... Jonkin aikaa ajettuani ja melkein määränpäässä samainen mies keskeytti takapenkin jutustelun "ei helvetti onko tää sitikka!" Siihen en voinut vasta kun että "juu ja vielä akka ratissa, ei teilläkään hyvin mene". Toinen kaveruksista alkoi nauramaan mutta kommentoijan naaman väri alkoi vaihtumaan ja hän alkoi änkyttämään ettei hän millään pahalla.
En minäkään. :)

Ei noi kaikki multa tullut....

Pakko vielä laittaa tämä tänne vaikka tapahtumasta on jo vuosia.
Otin käsipystyn (eli siis kyytiä heiluttavan asiakkaan) kadun kulmasta kyytiini. Mies oli hyvin pukeutunut tosin aika maistissa hän oli. Avasin sivuoven mutta mies kampesi viereeni istumaan ja hyvä niin... Osoitteeksi hän sanoi erään lähistöllä olevan hotellin . Hetken päästä ilma alkoi pilaantumaan eikä ollut epäillystäkään etteikö housuun ollut tullut vahvemman luokan tavaraa. Päästyämme hotellin pihaan mies yritti maksaa nopeasti, humala tilan tosin hidastaessa toimintoja. Sanoin ettei homma ollut ihan tuolla selvä, sillä blyyssipenkkiin jäi ruskeat vauhtiraidat... Ensimmäinen kommentti mieheltä oli "Ei noi kaikki multa tullut!" se sai minutkin hetkeksi aikaa hiljaiseksi... Sain kuitenkin pyydettyä mieheltä 100e, oli kuitenkin jo suuri suoritus sekin ja minäkin olin aika vihreä, sekä kokemukselta että naamaltani...

Huolto-asemalta ostin pari vichypulloa , pari hajukuusta, ja vahvasti tuoksuvaa puhdistusvaahtoa. Vichy ei ollut juotavaksi vaan kaadoin ne istuimelle ja annoin vaikuttaa, sitten pyyhin pahimmat pois ja laiton vaahdon penkkiin, vaikutus ja pois pyyhintä. Sitten tuoksukuuset penkin viereen roikkumaan ja istuimen lämmitin puhaltamaan.

Maustamaton vichy on oikea ihme aine, sillä puhdistuu lähes erite kuin erite!

maanantai ei mittään....

Hiljaistakin hiljaisempi maanantai yö takana, vilkkaimmillakin tolpilla sai seistä tunnin verran...
Hauskin sattuma taisi olla kun hain koneen kautta tulleesta osoitteesta asiakkaan ja se sattui olemaan lapsuuden ajan naapurini, Pääkaupunkiseudulta!
Vuoronvaihto oli sovittu 6.30 Linnainmaalle, kuuden aikaan puhelin pärähti, kyytitarjous, pikainen vilaus kelloon, kyllä yhden kerkiää vielä ajamaan. Painoin hyväksy ja näin osoitteen... asemalta Jyväskylään! Siinä vaiheessa ensin mielessä kävi pikku perkeleet, sitten ajattelin käyttää spanielin silmiä puhelimen välityksellä, eli hyväksyin kyydin ja puhelin käteen. "Oikein hyvää huomenta arvoisa päiväkuski! Haluaisitko kenties syödä vielä muutaman lautasellisen puuroa ja joisitko vielä muutaman mukin kahvia, tai siis haluaisitko tulla "hieman" myöhemmin töihin? Sain ajotarjouksen Jyväskylään..." Spanielin silmät tehosivat ja päiväkuski totesi "Tottakai sinä menet! Ei mitään kysymystäkään!" Selitysmoodi oli vielä päällä ja lisäsin"Niin kun yökin oli niin huono ja kassassakaan ei ole juuri mitään ja täällä on vain yksi tilattukyyti aamulle, minä voin kyllä hoitaa sinne auton..." "No mene mene!"
Matka Jyskälään oli tosin aika raskas, aamu oli hämärä ja asiakkaat alkoivat nukkua.... Tosin eikös se meinaa että he luottavat kuljettajaan? En inä ainakaan voisi nukkua ihmisen seurassa johon en luota! Kun kerran pääsee hieman pidemmälle niin pitäähän sieltä matkamuistoja tuoda! Tosin ei varmaan tarvitse kertoa että niihin matkamuistoihin meni saman verran rahaa kuin siitä kyydistä tuli palkkaa... ;) Mutta mutta kun siellä kaupassa oli paljon sellaista mitä ei saa mistään muualta suomesta! :D Takasin olin jo hieman 11 jälkeen ja korvaukseksi menetetystä aamupäivästä olin kerännyt päiväkuskille kirjan täyteen kyytejä, tosin toivottavasti päivän kahvikiintiö ja vessassa käynnit olivat kunnossa, niihin ei juuri ollut väliä...

maanantaina, helmikuuta 20, 2006

Asiallisia ja asiattomia kysymyksiä ja vastauksia

Asiakkailta tulee uskomattoman paljon kysymyksiä, joiden ainut kertaisuudesta kysyjä on varma. Ison auton ajajana saa myös vielä muutaman extra bonus vaihtoehdon jotka yleensä pitkän vuoron jälkeen, aamutuimaan alkavat jo hieman tuntumaan puulta.

- Onko tämä sun oma auto? "Ei ole" No miehesi auto? "Ei ole senkään" No sitten tämä on varmasti isäsi auto? " No ei varmasti ole isänkään, ihan olen täällä töissä!"

- Isäntä vai renki? "Renkinähän minä, harvoissa ammateissahan nainen rengiksi pääsee..."

- Onko minun ihan pakko tulla yksin näin isoon autoon? "Ei ole mikään pakko, mene vaikka sinne jonon perälle niin otan jonkun joka haluaa päästä kyytiin"

- En minä näin isoa autoa olisi yksin tarvinnut... "Tämä on ihan tavallinen taksi söi vaan pienenä hyvin Elovenaa ja kasvoi isoksi"

-Nyt mä oon ihan yksi täällä edessä... "Ei en minä täältä ole mihinkään lähdössä, en minä jätä sinua" (tämä voi aiheuttaa tosin mustasukkaisuus draaman autossa...)

- Minä olen Nokialla töissä ja minulla on sauna asunnossa, tulisitko saunomaan heti tai vuoron jälkeen, minä kyllä odotan. Minulla on myös paljon työsuhdematkoja voisit lähteä niillekin mukaan? "Juu juu ja juustossa löytyy...."tai "Meilläkin on sauna pihassa ja ihan työnpuolesta minäkin saan matkustaa, mutta jos sitten aamulla ajan ohi niin sovitaan vaikka että ehkä tulen alaovelle koputtelemaan... tai sitten en..."

- Muutan minun luokse tai minä muutan teille? "Joo ei sen väliä, mä soitan miehelle ja sanon että rupeaa pakkaamaan minä, mieheni ja 2 lastani muutetaan mielellään teille" ;)

- Mä maksaisin tämän luonnossa. "Sorry, kyyti teki sentään 11.40, ei noin pienellä voi tätä maksaa!" (suosittelen pitämään käden oven kahvalla tässä vaiheessa, tai varmistamaan että kaveriporukassa on muita jotka ymmärtävät huumoria, mutta on aika tehokas ;D )

- Ei meitä ole kuin 5 ylimääräistä, kyllähän ne tänne mahtuu, edellinenkin kuski otti! "Juu ja kaupassakin te sanotte kassalle että mä käyn punnitsemassa nuo banaanit mutta mä lisään 5 banaania siihen sitten punnituksen jälkeen, edellinenkin kassa antoi!" "Minähän en muuten loppuikääni maksa teidän sairaskuluja jos joku ajaa vaikka kylkeen, sillä ylikuormalla olevasta autosta ei välttämättä vakuutusyhtiö korvaa!!!"

- Keskus lupasi että otat 2 ylimääräistä! "Tuskin lupasi mutta vaikka olisi luvannutkin niin minä en ota, keskus ei ole työnantajani, enkä suostu rikkomaan lakia vaikka työnantajani sanoisikin niin!"

- Aja nyt vähän nopeammin, kyllä me maksetaan sakot! "Niin sakot ja palkan menetykset siltä ajalta kun kortti ja ammattiajolupa on hyllyllä..."

- Ajetaan Rautatie-asemalle, kato tästä menet Hämeenkatua ja sitten käännyt oikealle ja liikennevaloista vasemmalle ja nyt ollaankin pihassa. Kyllä säkin nämä reitit opit kunhan vähän aikaa ajat. "Nii-i vasta viisi vuotta taksin ratissa _ehkä_ voisin osata jo jos sinä olisit antanut ajaa..."

- Eikö naisen ole turvatonta ajaa yöllä? Tai eikö sua pelota täällä yksin? "Ei vaan melkein jopa turvallisempaa, oli se sitten suomalainen tai ulkomaalainen mies niin se opetetaan siihen ettei vieraaseen naiseen kosketa, sekopäät on erikseen." "Enkä minä ole yksin vaan kollegat on töissä kanssa" :)

Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisää tosin nyt on valmistauduttava tämän yön vuoroon ja katsottava mitä "kivaa" asiakkaat keksivät blogia varten :)
Kaikki vastaukset eivät tosin ole menneet asiakkaan korviin saakka ;)

Tietokonekin on blogia vastaan...

Heti kun päätin alkaa kertomaan vuoroistani blogissa kone sanoi itsensä irti. Ehkä se oli suuremman merkki ettei kannata, mutta minä en ole valmis luovuttamaan. En ole luovuttanut taksinkaan ratissa, enkä luovuta! :)
Mutta jospa sitten aloittaisi....