Testosteroni tulva

Kesän lämpö laittaa ihan selkeästi miesten hormoonit hyrräämään tai ainakin lähes kaikkien jotka kyytiini eilen osuivat. Ensimmäisellä miehellä oli vauhti päällä jo kun hän autoon tuli mutta vinkkinä muille jättäkää edes tämän miehen kommentin loppuosa sanomatta jos meinaatte jotain saavuttaa... Kyydin aikana juteltiin niitä näitä ja kun pääsimme osoitteeseen perille, asiakas katsoi suoraan silmiin ja kysyi "Voisitko lähteä kannsani tuonne ylös vaikkapa lasilliselle" Kun vastasin kohteliaasti ei hän totesi "Noh nyt mä olen vissiin kysynyt kaikilta naisilta, onneksi on omat kädet." Hei kiitti! Tosi kiva loppuveto. No onhan sinulla kädet, voit tarvita niitä vielä pitkkään... ;) Ja niinkuin olen useasti sanonut "jos ei käy baarissa flaxi ainahan on vielä olemassa taksi".
Heti seuraava kyyti oli saman tyylinen, josko lähtisin 3 lahtelaisen miehen kanssa kyydin jälkeen saunaan, tarjolla olisi kaljaa, lonkeroa ja ihan mitä vain haluaisin. No en suostunut lähtemään. Miehet ihmettelivät miksi en lähtisi kun "ei taida tyttö tietää minkälaista patukkaa olisi tarjolla" YÖK! Tosin miehet alkoivat epäillä että minulla on mies kotona jolloin kerroin heidän olevan oikeassa. Nyt olisi kuitenkin ollut vierasta tarjolla "sillä kaikkienhan tekee vierasta mieli, eikö?" Ei, ei tee mieli vierasta, minä jouduin asiakkaiden pettymykseksi tunnustautumaan yksi avioiseksi. Seuraava kommentti oli "kyllä sulla taitaa olla ihmeellinen mies..." ja se laittoi kyllä hymyilyttämään pidemmänkin aikaa :) Voihan tietenkin olla niinkin että kaikki eivät ole valmiita pettämään :)

Pelottavat vammaiset ;)

Mikäköhän vammaisissa ihmisissä on niin pelottavaa? Useamman kerran olen huomannut kun vien asiakkaan joka on pyörätuolissa, näkövammainen tai muuten näkyvästi vammainen, asioilleen tai viihteelle, vastaan tulee jähmettynyt tai järkyttynyt ihminen asenteella "et kai sä tota tänne yksin jätä?" Uskomaton uutinen on että nämäkin ihmiset käyvät niin täysillä pöntöillä kuin kuka tahansa muukin ja ihan samalla tavalla ruuvi voi olla sopivasti löysällä kuin kellä tahansa! ;) Kerran hain teatterista naista joka istuu tuolissa ja jonka puheen tuottamisessa on ongelmia, niin vahtimestari juoksi jo minua vastaan ja vaati ensi kerralla laittamaan lapun johonkin kohtaan tuolia mihin voi ottaa yhteyttä jos tulee ongelmia. Totesin kuitenkin olevani vain taksikuski ja asiakas vastaa kyllä itsestään ja kuten kenellä tahansa ihmisellä myös hänellä on laukku jossa on ihan normaalit tavarat kuten lompakko ja jonkinlaiset henkilötiedot. "Niin niin mutta ei me voida tietää mihin otetaan yhteyttä ja sen vuoksi avustaja pääsee ilmaiseksikin!" No hoh hoh laitetaan säännöksi että jos pyörätuolissa oleva ihminen lähtee viihteelle laitetaan tuolin työntökahvoihin 1x2m kokoinen neonväri banneri jossa kerrotaan kuka hän on missä hän asuu ja mitkä ovat omaisten puhelinnumerot, tosin seuraavaksi tuota voisi soveltaa kaikkiin ihmisiin tiedottomammassa tilassa ns normaalit autoon tulevat...
Joihinkin ravintoloihin on vammaisen aivan turha yrittää sisään ja selitykseksi tarjotaan "jos tulee joku hässäkkä niin ei saada tuolissa istuvaa ulos tarpeeksi nopeasti" Ja silloin on ihan turha selitellä että kyllä kaverit auttaa tai että jopa voi itse tulla silloin ulos. Kaikki jotka istuvat pyörätuoleissa eivät ole täysin jalattomia, osa pystyy jopa kävelemään ja kyse ei edes ole silloin ihme parantumisesta... ;)
Näkövammaisen kanssa liikkuessani on enemmänkin sääntö kuin poikkeus että asiat selitetään minulle
eikä asianomaiselle itselleen, minä julma ihminen vaan en suostu ohittamaan asiakastani, tosin en tietenkään myöskään apuani kiellä. Näkövammaiset mielletään myös lähes aina täysin sokeiksi, ihmisillä on silmät pudota päästä kun neuvon hyvin valaistussa paikassa vessan sijainnin ilman että menen mukaan näyttämään tai kun menemme näkövammaisen kanssa elokuviin ja pyydämme paikat siltä ja siltä riviltä keskeltä että kumpikin näkee elokuvan.
Kerran olimme bussilla Venäjän rajalla menossa Venäjän kautta Balttiaan ja seurueeseemme kuului vammaisia ja vammattomia nuoria (Punaisen Ristin kontaktitoimintaa) rajavartian kommentti ei kaunistellut asenteita yhtään, onneksi kyseessä oli venäläinen mies. Kysymys oli suora "mitä te noita vammaisia tänne rahtaatte?" ja se sai tämmöiset puheliaammatkin ihmiset hiljaisiksi. Taidettiin kuitenkin vastata Talvisodan hengessä "kaveria ei jätetä" ja se riitti.
Ihmisiä pelottaa erilaisuus, sehän on fakta, mutta pitääkö pelon tehdä myös hölmöksi, siis ihmisen joka normaalisti on hyvin käyttäytyvä, kohtelias ja jopa asiakaspalveluhenkinen? Mitäs jos ensikerralla koettaisi olla ennakkoluulottomampi? Ja jos vammainen ihminen tarvitsee avustajan mukaansa vaikka elokuviin, kyllä hänellä silloin avustaja on mukana. Ei vammainen aikuinen tarvitse lapsenvahtia ja mikäli hän on kykeneväinen päättämään asioistaan on hänellä myös oikeus niistä päättää. Siihen ei tarvita taksikuskiakaan ;D

Yöunta etsimässä

Sain tolpalle aika pitkän odottelun jälkeen osoitteen ja ennakkoluulot paikkaa kohtaan nostivat päätään. Lähdin ajamaan asiakasta kohden ja mietin että milleköhän kohtaa talorykelmää juuri se numero osuu, sillä jos jossain on numerointi kohtalaisen sekavaa niin juuri täällä. Kun käännyin kadulle huomasinkin ilokseni että asiakas oli jo kadulla odottamassa eikä tarvinnut suorittaa taksi-slalomia pienellä merkittyjen talojen pihassa. Mies hyppäsi kyytiin ja pyysi nopeasti johonkin baariin, kysyin kävisikö lähin kortteli pubi ja se kuulemma oli hyvä valinta. Mies kertoi että kotona on vahvat lääkkeet lopussa ja lääkäri ajan sai vasta viikon puoli väliin, sitä ennen ei nukuta ellei käy ryyppäämässä itseään uneen. Ajoin oven eteen ja pyysin maksua, mies maksoi pyydetyt 9e ja kysyi voisinko odottaa sen aikaa kun hän käy nopeasti juomassa pari. Vastasin myöntävästi vaikkakin tiedän että yleensä "pari" kestää aika kauan mutta mihinkäs sitä hiljaisena yönä olisi kiire. Kaivoin jo lehdet esille mutta en kerennyt niitä avaamaan kun mies tuli jo takaisin "Ne oli nopeita, kerkesin tuossa vetäsemään 4 tiukkaa pitkää!" Sitten ajoin miehen lähtöosoitteeseen. Viinakset alkoivat selkeästi vaikuttaa kotiovella, minäkin aloin kuulemma muistuttaa uninallea ;). Kyyti teki n. 13e (meno-paluu + odottelu) eli hyvinkin nopeasti mies ne viinakset kurkusta kulautti, itse en pystyisi moiseen edes kunnon harjoittelulla! Toivottavasti sai hyvin unenpäästä kiinni :)

Nyt loppui loma!

No nyt se loma sitten loppui ja huomenna pääsee töihin huilaamaan ja rentoutumaan. Eipä loman aikana tullut kyllä kolleegojen palveluita useasti käytettyä, 3 kertaa testasin Helsingin autoja ja saman verran tilauskeskusta, ei se aina ole helppoa olla asiakas ;) Kaikki kolme kuskia olivat erityyppisiä mutta mukavia, hiljainen, puhelias ja lapsiasiakkaiden kanssa hyvin toimeen tuleva (äiti-ihmiselle tärkeä pointti, jos muksut viihtyy, viihdyn minäkin). Harmi ettei kukaan kuskeista tainnut olla blogaaja, ennen ensi reissua täytyykin pyytää suoria númeroita ;)
Ne jotka ovat pienten lasten kanssa lomailleet ymmärtävät varmaan miksi jo odotan töihin pääsyä. Vaikka palkka ei ole mikään huima saa sieltä kuitenkin täytettä siihen mitä Korkeasaari, Linnanmäki+seaworld, Muumimaailma ja Särkänniemi ovat vieneet (Korkeasaari oli iloisin yllätys alle 7v pääsivät ilmaiseksi!) ja töissä minä määrään mitä autossa tapahtuu (tai ainakin mitä saisi tapahtua)! ;D Odotan innolla jo seuraavia asiakkaita jotka antaisivat jutun juurta tähänkin blogiin, ehkä taas päästään puhumaan taksiasiakkaista omien tuntemusten sijaan :)

Tervetuloa Lusikka Lattiaan-tiimi blogaamaan! Ei se rima niiiiin korkealla ole :)

Yön eka kyyti ja identiteetin selvittelyä

Viime yön vuoro alkoi loistavasti... Huomasin kaksi 8 hengentilausta ruudussa ja hihkaisin kaveria kuittaamaan toisen, jotta voisimme mennä perä kanaa kuin köyhän talon porsaat. Huomasimme opastekyltit jo kaukaa ja häiden jatkoilta meidän olikin tarkoitus hakea asiakkaamme. Paikan päällä kaikki olivat enemmän ja vieläkin enemmän päissään, morsian oli HYVIN päissään ja istui kauniissa, ennen niin valkoisessa, mekossaan rappusilla ja vanhempi mies joka oli ehkä vieläkin enemmän päissään halusi kovasti halailla morsmaikkua. Uskomattominta oli että sisältä tuli vielä pieniä lapsia! Morsian päätti nousta ylös ja lähestulkoon tuuskahti nenälleen, onneksi jollakin vieraista oli hieman vähemmän veressään ja hän sai napattua neitokaisen kiinni. Kaaso ja juuri naitu nainen koettivat tulla autoon muovisten lasien kanssa, kielsin tulemisen. Kaason oli pakko kysyä minkä takia, mutta ennenkuin hän sai lauseen loppuun oli juhlien prinsessa kaatunut autoon sisälle, juomat pitkin kumimattoja... Siis tämä valkoisiin alkujaan pukeutunut nainen ei edes kerennyt auton sisälle! Onneksi oli kumimatot lattialla... Menin sitten siivoilemaan takaosaa ja kielsin edelleen mukien autoon ottamisen, joku kyseli meinaako kuljettaja olla hankala, sen kommentin annoin olla, mutta jos olisin kuullut sillä hetkellä että eräs naisista näytti keskisormea, olisin laittanut porukan maksamaan maton pesun ja jättänyt heidät siihen. Menomatkalla juhlayleisö innostui laulamaan hyvin monta laulua, "Tuu mun vaimoksein" on kyllä semmoinen mitä ei useasti kuule, itse taisin kuulla sen viimeksi riparilla livenä...Matkan aikan jonkun povarista löytyi pullo ja pyysin nätisti etteivät läikyttäisi autoon. Kaaso tulkkas sanani voimasanoja käyttäen ja siitähän ei muu yleisö tykännyt, hienoa. Perillä pullo oli melkein tyhjä ja joku "järkevä" nainen pyysi jättämään pullon autoon! Onneksi miehillä oli vielä jano eikä pullo jäänyt autoon. Viimeiseksi "kiitokseksi" joku miehistä totesi "meillä taisi olla lesbo kuski kun se oli noin hankala".

Naispuolista kolleegaa oli nimitetty yöllä kimeä ääniseksi homoksi, joten kun yhdellä mukavalla porukalla oli hivenen kaksimieliset puheet, tuli yön pimeinä tunteina mieleen että jos kollega on homo ja näyttää hyvinkin naiselta olisiko hän sitten transvestiitti vai mikä? Mutta kun hän asuu kuitenkin miehensä kanssa niin mikäs hän sitten on? Ja jos minä olen kerta lesbo ja asun miehen kanssa olisinko minä sitten bi? Ja kun me nyt ihan oikeasti kumpikin ollaan umpiheteroita niin tulikos tässä nyt sitten edustettua lähes kaikki suuntaukset? ;)

Tuo äskeinen oli vain yöllä levottomana mietittyjä asioita jotka ei todellakaan ollut pilkaksi tai arvostelluksi tarkoitettua. Itselläni on useita läheisiä kavereita jotka ovat homoja tai lesboja, eikä tulisi mieleenikään heitä arvostella valinnoistaan. Tärkeintä on olla onnellinen ja tuntea itsensä rakastetuksi.
edit: Syy miksi laitoin tuon selityksen tuohon oli se että arvasin saavani kommentteja asiasta ja niin sainkin, tosin yhdestä sanasta, valinta. Valinnalla en tarkoita sukupuolista suuntautumista vaan partneria. Kyllä se partneri pitää kuitenkin valita tietoisesti tai tiedostamatta, oli se sitten samaa tai eri sukupuolta. Käsi ylös ne joiden kohdalle partneri on vain ilmaantunut ilman että on edes hieman asian eteen jotain tehnyt, vaikka vain hymyillyt nätisti. Tosin olisinhan tuohon listaan voinut sitten lisätä myös heterot mutta heterokavereitanikaan valinnoistaan moiti. Vai vieläkö tulisi jotain?

Vaan on se hienoa ajaa taksia ja saada haukut ja nimittelyt vaikka koettaa käyttäytyä nätisti. Ja palkkahan huimaa päätä.....