Pelottavat vammaiset ;)

Mikäköhän vammaisissa ihmisissä on niin pelottavaa? Useamman kerran olen huomannut kun vien asiakkaan joka on pyörätuolissa, näkövammainen tai muuten näkyvästi vammainen, asioilleen tai viihteelle, vastaan tulee jähmettynyt tai järkyttynyt ihminen asenteella "et kai sä tota tänne yksin jätä?" Uskomaton uutinen on että nämäkin ihmiset käyvät niin täysillä pöntöillä kuin kuka tahansa muukin ja ihan samalla tavalla ruuvi voi olla sopivasti löysällä kuin kellä tahansa! ;) Kerran hain teatterista naista joka istuu tuolissa ja jonka puheen tuottamisessa on ongelmia, niin vahtimestari juoksi jo minua vastaan ja vaati ensi kerralla laittamaan lapun johonkin kohtaan tuolia mihin voi ottaa yhteyttä jos tulee ongelmia. Totesin kuitenkin olevani vain taksikuski ja asiakas vastaa kyllä itsestään ja kuten kenellä tahansa ihmisellä myös hänellä on laukku jossa on ihan normaalit tavarat kuten lompakko ja jonkinlaiset henkilötiedot. "Niin niin mutta ei me voida tietää mihin otetaan yhteyttä ja sen vuoksi avustaja pääsee ilmaiseksikin!" No hoh hoh laitetaan säännöksi että jos pyörätuolissa oleva ihminen lähtee viihteelle laitetaan tuolin työntökahvoihin 1x2m kokoinen neonväri banneri jossa kerrotaan kuka hän on missä hän asuu ja mitkä ovat omaisten puhelinnumerot, tosin seuraavaksi tuota voisi soveltaa kaikkiin ihmisiin tiedottomammassa tilassa ns normaalit autoon tulevat...
Joihinkin ravintoloihin on vammaisen aivan turha yrittää sisään ja selitykseksi tarjotaan "jos tulee joku hässäkkä niin ei saada tuolissa istuvaa ulos tarpeeksi nopeasti" Ja silloin on ihan turha selitellä että kyllä kaverit auttaa tai että jopa voi itse tulla silloin ulos. Kaikki jotka istuvat pyörätuoleissa eivät ole täysin jalattomia, osa pystyy jopa kävelemään ja kyse ei edes ole silloin ihme parantumisesta... ;)
Näkövammaisen kanssa liikkuessani on enemmänkin sääntö kuin poikkeus että asiat selitetään minulle
eikä asianomaiselle itselleen, minä julma ihminen vaan en suostu ohittamaan asiakastani, tosin en tietenkään myöskään apuani kiellä. Näkövammaiset mielletään myös lähes aina täysin sokeiksi, ihmisillä on silmät pudota päästä kun neuvon hyvin valaistussa paikassa vessan sijainnin ilman että menen mukaan näyttämään tai kun menemme näkövammaisen kanssa elokuviin ja pyydämme paikat siltä ja siltä riviltä keskeltä että kumpikin näkee elokuvan.
Kerran olimme bussilla Venäjän rajalla menossa Venäjän kautta Balttiaan ja seurueeseemme kuului vammaisia ja vammattomia nuoria (Punaisen Ristin kontaktitoimintaa) rajavartian kommentti ei kaunistellut asenteita yhtään, onneksi kyseessä oli venäläinen mies. Kysymys oli suora "mitä te noita vammaisia tänne rahtaatte?" ja se sai tämmöiset puheliaammatkin ihmiset hiljaisiksi. Taidettiin kuitenkin vastata Talvisodan hengessä "kaveria ei jätetä" ja se riitti.
Ihmisiä pelottaa erilaisuus, sehän on fakta, mutta pitääkö pelon tehdä myös hölmöksi, siis ihmisen joka normaalisti on hyvin käyttäytyvä, kohtelias ja jopa asiakaspalveluhenkinen? Mitäs jos ensikerralla koettaisi olla ennakkoluulottomampi? Ja jos vammainen ihminen tarvitsee avustajan mukaansa vaikka elokuviin, kyllä hänellä silloin avustaja on mukana. Ei vammainen aikuinen tarvitse lapsenvahtia ja mikäli hän on kykeneväinen päättämään asioistaan on hänellä myös oikeus niistä päättää. Siihen ei tarvita taksikuskiakaan ;D